Sujuvampi lupaprosessi

Maveplan on ollut mukana useissa Skartan aurinkoenergiahankkeissa.

– Maaperätutkimukset ja vesienhallinta on Maveplanin ydintoimintaa ja molemmat toiminnot ovat myös lupaprosessin kannalta merkittäviä komponentteja.

Kuvassa: Projektipäällikkö Simo Rintakari, Skarta Energy Oy

Simon mukaan asiantuntevan kumppanin ansiosta ja aurinkoenergiahankkeiden yleistyttyä luvitusprosessi on muuttunut sujuvammaksi.

– Aurinkoenergiahankkeita ei enää verrata niin paljon tuulivoimahankkeisiin ja varovaisuusperiaate ei ole enää niin jyrkkä. Vastaukset lupahakemuksiinkin saadaan kohtuullisessa ajassa.

Laadukas maaperätutkimus ja vedenhallintasuunnitelma antavat mahdollisuuden tarkentaa tietoja eri tahoilla, jotta lupaprosessi etenisi hyvää tahtia ja tärkeät tahot saisivat varmuuden eri asioiden yksityiskohtaisesta huomioimisesta.

– Maaperätutkimuksista ja vedenhallintasuunnitelmasta saamme esimerkiksi valuma-alueista tarkentavia vastauksia ELY-keskukselle, kunnille sekä tarvittaessa myös AVI:lle.

Skarta on päätynyt useissa aurinkovoimahankkeissa avo-ojitukseen. Säätösalaojitukseen verrattuna ratkaisulle on olemassa selkeät perusteet.

– Aurinkopuistohanketta pitää ajatella kustannuksien kannalta kokonaisuutena. Avo-ojitus on taloudellisempana ratkaisuna osaltaan kustannusten hallintaa. Se on myös viranomaisten helpompi käsitellä. Tavoitteena uusilla avo-ojituksilla, tai olemassa olevien avo-ojitusten muutoksilla, ei ole aiheuttaa hankealueiden lisäkuivatusta, vaan ylläpitää nykyistä vedenhallinnan tasoa, Skarta Energyn Simo Rintakari toteaa.

Projektipäällikkö Topi Malinen, Maveplan Oy kertoo maaperätutkimuksesta ja vetokokeista

Maaperätutkimukset:

• Yleisesti tutkittavan alueen maaperästä on ennakkoon saatavilla alustavaa aineistoa Geologian tutkimuskeskuksen kartoista. Maaperätutkimusten suunnittelussa ja kohdentamisessa hyödynnetään avointa aineistoa.
• Luvituksen osalta maaperätutkimus tarvitaan tyypillisesti rakennusluvan tai toimenpideluvan liitteeksi paikallisen rakennusvalvonnan vaatimusten mukaisesti. Riittävän tarkat maaperätutkimukset palvelevat myös urakkakilpailutusvaiheessa tarjousten vertailtavuuden helpottamiseksi.
• Maaperän tiiviyden tutkimuksessa käytetään erilaisia menetelmiä kuten painokairausta, puristinheijarikairausta sekä siipikairausta.
• Tutkimuksesta saadaan kantavuustietoja, joiden perusteella tehdään suosituksia paneelikentän perustamisen lisäksi tiestön ja muuntamoiden perustamistapaan.
• Happamien sulfaattimaiden selvitykset tehdään tyypillisesti maaperätutkimusten yhteydessä. Happamien sulfaattimaiden selvityksillä pyritään selvittämään hankkeen vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin ja selvitys vaaditaan usein ojitusilmoituksen liitteeksi.

Vetokokeiden tarkoitus ja tekotapa:

• Aurinkopaneeleihin kohdistuvista kuormituksista suurimpia ovat tyypillisesti tuulikuorma ja roudan aiheuttamat kuormitukset.
• Vetokokeilla selvitetään käytetyn paalun todellista kapasiteettia alueen maaperäolosuhteissa.
• Mitoittavat kuormitustiedot tulevat usein paneelien telinevalmistajalta.
• Paneelien perustamisessa käytetään yleensä paaluperustamista. Vetokokeissa rasitetaan käytettävää ruuvipaalua pysty- ja vaakasuunnassa.
• Vetokokeen tuloksena saadaan voima-siirtymä –kuvaaja, jonka avulla voidaan arvioida paalujen kapasiteettia vallitsevissa olosuhteissa.

Agronomi Markus Sikkilä, Maveplan Oy kertoo vesienhallintasuunnittelusta

• Vesienhallintasuunnittelussa on kaksi päänäkökulmaa: 1) Suunnittelussa määritellään kuivatus siten, että alue on rakennettavissa ja 2) toisena päänäkökulmana suunnittelussa ovat lupaprosessi ja siihen liittyvät ympäristöasiat: ei aiheuteta vesistöpäästöjä ja kasvihuonepäästöjä, ja hanke voi saada luvan toteutukselle.
• Riittävällä tasolla suunniteltu ja toteutettu kuivatus hulevesiratkaisuineen mahdollistaa puistoalueen rakentamisen märkinäkin aikoina, jolloin riskit hankkeen aikataulujen myöhästymiseen vähenevät.
• Maaperältään happaman alueen päästöt saadaan hallittua nostamalla rakentamisen jälkeen vesitasot maaperässä ylös.
• Luvituksen suhteen viranomaisilla on selkeät kannat turvesuon käyttämisessä aurinkopuistotarkoituksessa – alueellisia eroja toki on, kuinka tarkkoja vaatimuksia on esimerkiksi ojitusjärjestelyjen muutoksissa ja vesiensuojeluratkaisuissa.
• Kun suunnitelmat on tehty laadukkaasti ja suunnitteluratkaisut perusteltuja, on ympäristöviranomaisen helppo antaa hankkeelle hyväksyntä.
• Hulevesisuunnittelussa otetaan kantaa vesimäärien muutoksiin, kun maa-alueelle muodostuu aurinkopaneelipintaa ja korkeampia valuntahuippuja.
• Isoissa aurinkopuistokokonaisuuksissa hulevesisuunnittelu nousee tärkeäksi tekijäksi, sillä vesimäärät ovat isoja ja riskit alueiden tulvimiseen kasvavat koon mukana.
• Yleisesti turvesuolle rakennettaessa turvekerroksen paksuus on tärkeä ja merkittävä asia vesienhallinnan suunnittelussa: mitä ohuempi turvekerros, sitä helpompi on järjestää riittävä kuivatus.
• Budjetti ohjaa usein ratkaisua päädytäänkö aurinkopuistoalueella avo-ojitukseen vai salaojitukseen.
• Avo-ojitus on huokeampi ratkaisu verrattuna salaojitukseen, mutta esimerkiksi huolto ja kunnossapito voivat olla tuotantovaiheessa työläämpiä (pajukon raivaus yms.)
• Aurinkopuiston vesikontrollia varten teemme usein vesien tarkkailuohjelman, jonka perusteella tehdään veden laatuseurantaa.

Yhteistyö tuottaa molemmille hyötyjä

Mittava hanke vaatii usean tahon asiantuntijuutta ja kokonaisuuden projektinhallintaa. Simo toteaa, että vastuu hankkeen suunnittelun ohjauksesta hankekehitysvaiheessa on heillä, ja näin on myös Maveplanin maaperätutkimusten ja vesien hallinnan suunnitellun kohdalla.

– Maveplanin reagointi helpottaa työtämme. Meidän suuntaamme on yksi yhteyshenkilö, jolta saadaan vastaukset nopeasti ja tarvittavat reagoinnit. Tällaiset hankkeet kun sisältävät aina suunnitelmiin tehtäviä tarkennuksia. Maveplan on tehnyt osuutensa aikataulussaan. Kaikki on heidän kanssaan mennyt hyvin.

Maveplanin vahvuuksina Simo toteaa maaperätutkimuksen, näytteidenoton sekä vesienhallintasuunnittelun.

– Saamme myös aikataulun heidän työstään. Kumppanivalintojamme ohjaavat kokemuksesta luotettaviksi havaitut tahot, kertoo Skartan aurinkovoiman kehityksestä vastaava projektipäällikkö Simo Rintakari.

Maveplan-yhteistyölle on myös jatkoa tiedossa.

– Olemme heidän kanssaan jo pitäneet palavereita jatkotöistäkin.

Skarta Energy keskittyy teollisen mittakaavan aurinkovoimalahankkeisiin. Tutun kumppanin kanssa voidaan aiemmista hankkeista saatuja yhteisiä kokemuksia hyödyntää, mutta hankkeet alkavat käytännössä aina nollasta.

– Maaperät vaihtelevat tapauksittain ja niiden tutkimustulokset vaikuttavat toteutukseen. Etsimme ja tutkimme joka päivä sopivia kohteita jatkaa aurinkovoimahankkeiden ketjuamme, kertoo Skartan projektipäällikkö Simo Rintakari.