"Maveplanin palveluihin sijoitetut eurot ovat tulleet säästöjen muodossa moninkertaisesti takaisin." - Marko Sorvisto -

Tilusjärjestelyllä parannetaan ja nykyaikaistetaan tilusrakennetta. Hajallaan olevat peltolohkot kootaan yhtenäisemmiksi, jolloin lohkokoko saadaan suuremmaksi ja lohkot sijoitettua järkevämmin. Tämä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja paremman kannattavuuden.

Tästä oli kyse myös Pylvään-Jylhän tilusjärjestelyssä: hajanaista rakennetta haluttiin yhdistää ja lohkokokoa suurentaa, jotta nykyaikaisia koneita pystyttäisiin hyödyntämään viljelyssä tehokkaammin ja viljelijän työ helpottuisi.

Hankealueen kokonaispinta-ala oli 802 hehtaaria, josta peltoa oli 675 hehtaaria. Maveplan toimi tilusjärjestelyssä suunnitteluvaiheen konsulttina, vastaten peruskuivatushankkeen ja salaojitushankkeiden suunnittelusta. Varsinaisesta tilusjärjestelystä  vastasi Maanmittauslaitos.

”Tiesimme aikaisempien kokemusten pohjalta Maveplanin toimintamallin asiakaslähtöiseksi”, kertoo hankkeen toimitsijana ollut Marko Sorvisto, maatalousyrittäjä (agrologi AMK) Kotipellon Tila Oy:stä. ”Sen myötä heidän kanssaan oli helppo ryhtyä yhteistyöhön tässäkin hankkeessa.”

Vaativa putkitushanke varmisti jokaisen lohkon kuivatuksen

Yksi Pylvään-Jylhän tilusjärjestelyn erityispiirre liittyi kiinteistön läpi kulkevaan rautatiehen, joka asetti omat haasteensa radan yläpuolisen osan kuivatukselle. Asia ratkaistiin radanvarsiojan putkitussuunnitelmalla.

”Kävimme läpi erilaisia vaihtoehtoja varmistaaksemme myös radan yläpuolella olevien peltojen kuivatuksen”, Marko Sorvisto toteaa. ”Keskustelimme esimerkiksi kanavan kaivamisesta, mutta loppujen lopuksi päädyimme putkittamiseen.”

Sorvisto painottaa putkitushankkeen olleen monessakin suhteessa vaativa. Väyläviraston kanssa käytiin huolellisesti läpi vaihtoehtoisia suunnitelmia, joiden tekeminen itsessään vaati tarkkoja laskelmia siitä, kuinka kuivatus tulisi tapahtumaan. Junaliikenne jouduttiin keskeyttämään useaan otteeseen, ja selvää oli, että urakka olisi kokonaiskustannuksiltaan kuusinumeroinen. Juuri siksi vain paras mahdollinen ratkaisu olisi riittävän hyvä.

”Maveplanin osallistuminen neuvotteluihin Väyläviraston kanssa oli onnistumisen kannalta suorastaan ratkaisevaa. Tällaiset tilanteet ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, mikä merkitys on asioiden hyvin hoitamisella. Hedelmällinen yhteistyö on sitä, että rahoilleen saa vastinetta.”

Salaoja- ja peruskuivatussuunnitelmien lisäksi Maveplan teki erillisenä hankkeena viljelystiesuunnitelmat. Maveplan huolehti myös urakoiden kilpailuttamisesta ja urakkasopimusten tekemisestä valittujen urakoitsijoiden kanssa- Lisäksi Maveplan teki hankkeelle tarvittavat työpaalutukset ja koneohjausmallit sekä vastasi urakoiden valvonnasta.

Vähemmän kustannuksia, vähemmän päästöjä, enemmän satoa

Tilusjärjestelyn lopputuloksena niin viljeltävyys kuin satokin ovat parantuneet. Marko Sorvisto kertookin, että Maveplanin palveluihin sijoitetut rahat ovat jo hankkeen aikana tuottaneet itsensä takaisin.

Kun liikkeelle lähdettiin 109 peruslohkosta ja päädyttiin neljäänkymmeneen, on aktiiviviljelyssä olevien lohkojen keskikoko noussut noin kahdesta hehtaarista yli seitsemään. Tämän myötä sisäinen liikenne on vähentynyt huomattavasti ja polttoainekustannukset pudonneet alle puoleen siitä, mitä ne olivat ennen tilusjärjestelyä.

Isot lohkot tuottavat myös tasalaatuisempaa satoa – hyvän säilörehun myötä lehmät lypsävät paremmin. Hiilipäästöt ovat laskeneet merkittävästi ja ovat tätä nykyä valtakunnan huipputasoa. Taitavasti toteutettu tilusjärjestely säästää työtä ja rahaa, mutta on myös ympäristöteko: se auttaa suomalaista maataloutta matkalla kohti hiilipäästötöntä maitotuotantoa.