Hiitolanjoen ennallistaminen aukaisi järvilohille vaellusreitin

Hiitolanjoen ennallistaminen käsitti kolmen pienvoimalaitospadon purkamisen ja koskien rakentamisen luonnonomaisiksi. Päätavoitteena oli mahdollistaa Suomen puolella kulkevan jokiosuuden vapauttaminen uhanalaisen Laatokan järvilohen vaellusreitiksi. Laatokkaan laskeva joki virtasi jo vapaana Venäjän puolella.

”Maveplan toimi yleissuunnitelmien tekijänä kaikkien kolmen voimalaitoksen lakkauttamisen, padon purkamisen ja koskien ennallistamisen osalta.”Toimitusjohtaja Hanna Ollikainen, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Toimitusjohtaja Hanna Ollikainen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöstä kertoo taustatietona voimalaitoksille aikoinaan asetetuista kalatievelvoitteista ja kuinka niiden rakentaminen olisi aiheuttanut energiayhtiöille kuluja. Lisäksi kalateille olisi pitänyt ohjata osa virtaamasta, joka olisi puolestaan vähentänyt voimaloista saatavaa tuottoa. Voimalaitokset olivat kuitenkin tuloksellisesti kannattavia, joten tavoiteltu virkistyssäätiön voimalaomistajuus vaati neuvotteluita.

Vantaan Energian hallinnoima Lahnasenkosken pienvoimala siirtyi vuonna 2017 ensimmäisenä kolmesta voimalasta virkistyssäätiön omistukseen. Kahden muun voimalan omistajana oli Hiitolanjoen Voima Oy, jonka osakkeet säätiö osti syksyllä 2019.
Hanke konkretisoitui vielä vuoden 2019 aikana. Virkistysaluesäätiö ja Hanna Ollikainen oli koko hankkeen vetovastuussa. Maveplan tuli mukaan toteuttamiseen esiselvitysvaiheessa, jotta lupaprosessi saatiin aloitettua.

Hiitolanjoen ennallistamisessa rakennuttajakonsulttina toiminut Silta TSV Oy:n Harri Keskinen kertoo lupahakuprosessin vaiheista, että aluehallintovirastolle toimitetaan vesilain mukaista rakennuslupaa varten yleissuunnitelma. Se on maanpäällisten rakennusten lupahakemuksiin verrattuna sisällöltään väljempi.

Maveplan toimi yleissuunnitelmien tekijänä kaikkien kolmen voimalaitoksen lakkauttamisen, padon purkamisen ja koskien ennallistamisen osalta. AVI:n myönnettyä luvat rakentaminen saattoi alkaa. Silta TSV:n Harri Keskinen teki katselmustensa ja havaintojensa perusteella yksityiskohtaisen rakennussuunnitelman.

Maveplanin asiantuntija Lauri Keskitalo, kolmen kohteen kokonaisuuden suunnittelun lähtökohtia:

  • Suunnittelussa haettiin mahdollisimman luonnonmukaisia ratkaisuja.
  • Yläpuolisten vesikorkeuksien säilyttäminen.
  • Suuret alivirtaamat, jotka mahdollistivat laajojen, kokoaikaisesti vesitettyjen koskialueiden suunnittelun.
  • Ritakoskella ja Lahnasenkoskella korkeuserot ja suunniteltavan tekokosken jyrkkyys.
  • Museoviranomaisen kannanotot patojen teknisiin purkuvaihtoehtoihin asettivat suunnitteluun reunaehtoja.

Patojen purku ja koskien ennallistaminen eteni kohde vuodessa –periaatteella. Vuonna 2021 Hiitolanjoen koskista oli ensimmäisenä vuorossa Venäjän rajaa lähimpänä sijaitseva Kangaskoski. Vuonna 2022 kohteena oli Lahnasenkoski. Tuorein ennallistaminen tapahtui Ritakoskella, joka lopulta aukaisi vuoden 2023 lopussa järvilohille kutumahdollisuudet Hiitolanjokeen sekä nousureitin Suomen puolen järviin.

Kolmen projektin hankkeessa ja vesirakentamiseen liittyi useiden asiantuntijoiden osaaminen. Ennallistaminen on toteutettu Maveplanin suunnitelman mukaan. Toki mittavassa kokonaisuudessa tuli myös sovellettavia asioista vastaan.

Harri Keskinen korostaa lähtötietojen selvitystä. Pohjatutkimukset, veden ja varsinkin koskivirtaaman kanssa kosketuksissa olevien rakenteiden selvitys, aina maa-aineskuljetusreittien käytännön toteutukseen asti pitää olla selvillä. Esimerkiksi Ritakosken tapauksessa havaittiin suunnitteluprosessin aikana, että maantien siltapaalutukset olivat tehty puusta, jolloin pohjapadon paikkaa piti muuttaa sillan alavirran puolelle. Toteutuksessa aiheutti haasteita louhinnan mahdolliset vaikutukset joen ylittävään junarataan. Asiantuntijuuden avulla oikeat ratkaisut löytyivät.

Laatokkaan laskevan 53 km:ä pitkän joen Suomen puolen, n. 9 km:n pituisen osuuden ennallistaminen päättyi marraskuussa 2023.

Hanna Ollikainen kertoo, että jälkityönä on jäljellä opasteiden ja kalusteiden viimeistelyä koskien yhteydessä oleville kulkureiteille. Lisäksi hänellä on vielä vastuunsa mukaisesti jäljellä viranomaisten voimaloiden käytöstä poisto –tarkastus.

Harri Keskinen toteaa viime vaiheen töistä vain maamassojen ajon kaatopaikalle, ja lisää huomiona, että maa-ainekset on todettu puhtaaksi, eikä niitä tarvitse jälkikäsitellä.

Lopputuloksena on hanke, jolla luotiin järvilohelle kutupaikkoja sekä luonnonomainen nousumahdollisuus. Hanna Ollikainen kuvaa hanketta luonnon monimuotoisuuden arvon nousuna, joka tuo myös koko alueelle lisää elinvoimaisuutta ja vetovoimaa.

Harri Keskinen lisää vielä, kuinka hanke on edennyt positiivisessa ilmapiirissä. Kunnan asukkaat ja päättäjät ovat innoissaan ennallistetusta Hiitolanjoesta.

Sinetiksi onnistumiselle hanke sai ympäristöministeriön Vuoden luontoteko –palkinnon. Ennallistaminen on huomioitu myös kansainvälisesti. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sai Kangaskosken padon purkamisesta Dam Removal Europen, World Fish Migration Foundationin ja WWF:n myöntämän tunnustuksen innovatiivisesta ja inspiroivimmasta esteen poistamisesta eurooppalaisesta joesta. 10 000 euron palkintosumman säätiö aikoo käyttää tuleviin padonpurkuihin.

”Hiitolanjoen ennallistaminen on koko Euroopankin mittakaavassa merkittävä padonpurkuprojekti, mutta ennen kaikkea Suomessa sen vaikutus on valtava: sen saaman valtavan medianäkyvyyden myötä jokien ennallistaminen on tullut tutuksi käsitteeksi suurelle yleisölle. Olemme siirtyneet teknisten kalatieratkaisujen parista aikakaudelle, jossa jokien ennallistaminen Hiitolanjoen mallin mukaisesti nähdään kiistatta parhaaksi vaihtoehdoksi. Ja mikä parasta, Hiitolanjoelta saadut välittömät tulokset ovat yllättäneet kaikki. Tästä on jo nyt syntynyt lumipalloefekti, jossa yhä useampi kunta ja alueellinen toimija suunnittelee omien padottujen koskivesiensä vapauttamista alkuperäiseen komeuteensa. Näen, että tätä liikettä ei pysäytä enää mikään.”
– Näyttelijä ja jokien ennallistamisen puolestapuhuja Jasper Pääkkönen

Hanna Ollikainen toteaa tyytyväisenä, kuinka hanke on osoitus eri tahojen yhteistyöstä ja asiantuntijuudesta. Hiitolanjoen ennallistaminen sai paljon myös julkista huomiota, jonka Hanna kertoo olleen yhtenä motivaation lähteenä.

Saavutetut hyödyt:

  • Hiitolanjoki mahdollistaa koskikalojen nousu- ja kutujokena
  • Aluetalouden kannalta elinvoimaisuuden lisääntymiselle hyvät mahdollisuudet
  • Matkailukiinnostuksen kasvun mahdollisuus
  • Joki toimii jälleen virkistyskalastajien kohteena
  • Rautjärven positiivinen huomio

Lisää aiheesta:

Hiitolanjoki.fi
Valtioneuvosto.fi
WWF.fi
Yle.fi

Pää-ja artikkelikuvat: Mikko Nikkinen
Havainnekuvat: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Kiinnostuitko?

Jätä yhteystietosi, niin asiantuntijamme ottaa sinuun yhteyttä.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.