Heinineva oli Maveplanille 1+1 –hanke: meillä on vuosikymmenten kokemus alueesta + tietämys turvetuotantoalueiden vaatimuksista.”Juha Laakso, Maveplan Oy

Heininevan aurinkopuisto tukee hallituksen kirjauksia käyttää aiemmin turvetuotannossa käytetyt alueet uusituvan energian tuotantoalueina. Lapuan Heininevan iso avoin alue on varjottomana otollinen aurinkoenergian keräämiseksi, mutta aurinkopuiston koko, suopohja ja hapan sulfaattipitoinen maa asettivat vaatimukset korkealle.

Menna Luhtala oli toimittanut etukäteen ojitusilmoituksen ELY-keskuksen määritysten mukaisesti 60 vuorokautta ennen toimenpiteiden aloitusta.

– ELY-keskus vaati kuitenkin tarkemman salaojitussuunnitelman, joka saatiin Maveplanilta. Ojitussuunnitelman lisäksi Maveplan teki kohteeseen tiestösuunnitelmat sekä asemakaavan.

Maveplanin toiminta oli jo entuudestaan tuttu EPV:lle aiempien turvetuotantoon liittyvien turveaumamittausten sekä teiden suunnittelutöiden kautta.

– Maveplan valikoitui aiempien hyvien yhteisten kokemusten perusteella. Tiesimme saavamme omatoimista ja sujuvaa palvelua. Emme nähneet tarvetta vaihtaa suunnittelutoimistoa, Menna ja Mats kertovat kumppanivalinnan perusteista.

Aurinkopuiston käyttöönotto tapahtuu vaiheittain.

– Aurinkopuisto koostuu 11 lohkosta, jotka otetaan käyttöön sitä mukaan kuin ne valmistuvat. Kaiken rakentamisen pitää kuitenkin olla valmis elokuussa 2025 ja koko puiston kapasiteetti käytössä 1.1.2026 mennessä, Mats kertoo.

Vaativa alue vihreään hyötykäyttöön

Heininevalla on vaativa maaperä perustaa tiestöä tai aurinkopaneelien telineille pohjat.

– Kantavaa maata ei ollut, ja avoin sarkaojitus oli aurinkopuiston telineitä ajatellen väärinpäin. Salaojitus oli siitäkin näkökulmasta oikea ratkaisu, Mats toteaa.

Maveplan salaojasuunnitelmassa yhdistettiin uudet säätösalaojat turvetuotannon aikaisiin vedenkäsittelyrakenteisiin.

– Alueella on nyt säätösalaojitus, josta vesi menee säätökaivojen kautta laskeutusaltaisiin, josta ne pumpataan edelleen turvetuotannosta vapautuneelle kasvillisuuskentälle. Kaikki vedet poistuvat siis yhden pisteen kautta, ja pystymme tarkkailemaan veden laatua. Täällä vedenhallintaratkaisulla saatiin poimittua aiemmat hyvät asiat uuteen ratkaisuun, Menna kertoo.

Säätösalaojituksen hyödyt:

• mahdollisti kentän tasaamisen rakennusvaiheen helpottamiseksi ja perustusten tekemisen
• maan happamuuden hallinta
• ilmastopäästöjen hallinta: happaman sulfaattimaan hapettuminen ja päästöt voidaan salaojituksen säätökaivoilla estää ja vesipintaa nostamalla estetään myös turpeen hajoamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.
• vedenpinnan hallittu alentaminen hetkellisesti esim. huoltoa varten
• kasvillisuuden hallinta vesikorkeuden säädöllä: syväjuuriset kasvit eivät juurru vedenpinnan alapuolelle
• kaikki alueen vedet poistuvat yhden pisteen kautta ja veden laadun tarkkailu ja pumppaus kasvillisuuskentälle
• veden alueellinen hallinta: aurinkopuiston 11 lohkolla 18 säätökaivoa veden alueelliseen hallintaan

Heininevan aurinkopuiston koko on 140 ha tukialueineen, josta paneelien alle jäävä osuus on noin 120 ha. Suunnittelu ja toteutus oli tehtävä kerralla oikein. Myöhemmin maaperään mahdollisesti tehtävät korjaustyöt olisivat lähes mahdotonta toteuttaa. Säätösalaojitus on myös riskien hallintaa.

– Avoimet ojat menevät tukkoon. Lisäksi hapan sulfaattipitoinen maa on riskialtis, joten senkin kannalta säätösalaojitus ja säätökaivot olivat paras ratkaisu maaperän happamuuden hallintaan. Vedenpintaa nostamalla happamat maat saadaan pidettyä hapettomassa tilassa. Lisäksi 18 säätökaivolla voidaan vedenkorkeutta hallita alueellisesti, Menna kertoo.

Menna ja Mats ovat tyytyväisiä Maveplanin toimintaan.

– Maveplanin henkilöitä ei tarvinnut olla saattamassa työmaalle tai ohjaamassa heidän toimintaansa. He toimivat itseohjautuvasti. Yhteistyö oli saumatonta ja se säästi meidän resurssejamme. Yhteyttä pidettiin ajatuksella ”ei ole liian pientä asiaa mitä voisi kysyä puolin ja toisin”. Ja huomiona vielä, että he kantavat huolta aiheesta vielä varsinaisen työsuorituksensa jälkeenkin, Menna kuvaa yhteistyötä Maveplanin kanssa.

– Maveplanin Seinäjoen toimistolle kiitokset myös nopeasta reagoinnista yhteydenottoihin, Mats lisää.

Maveplanin tiimiesimies Juha Laakso summaa Heininevan lähtökohdat ja ratkaisut

Juha Laaksolla on usean vuosikymmenten kokemus Etelä-Pohjanmaa turve- ja peltoalueista, ja Heininevankin olosuhteet olivat ennakkoon tiedossa parinkymmenen vuoden takaa. Juhan oma työnkuva sisältää muun muassa kuivatussuunnitelmien ja maa-ainesten ottosuunnitelmien tekoa sekä ympäristölupa-asioiden hoitoa.

Lähtökohdat:

• Etelä-Pohjanmaan alueella on muinaisen Litorina-meren hapanta pohjamaa-aluetta.
• Heininevan hanke oli Suomen ensimmäisiä turvesuon happamalla sulfaattimaalle toteutettu aurinkovoimala, joten tämänkaltainen aihe oli uusi myös viranomaisille.
• EPV ja Maveplan loivat turvesuon aurinkopuistototeutukselle toimintatapoja.
• Maankuivatuksen sekä veden- ja happamuuden hallinnanratkaisua ohjaavat mm. maan pinnan korkeuserot sekä turvekerroksen paksuus. Heininevalla on pääosin paksu turvekerros.
• Heininevalla oli 20 metrin välein sarkaojat, jotka olivat aiemmin toimineet turve-energiasuon maan kantavuutta parantavana ja vedenhallinnan ratkaisuna.
• Sarkaojat olivat poikittain paneeliriveihin nähden, joten maasto oli tasattava ja ojat laitettava umpeen.

Ratkaisu:

• Säätösalaojitukseen päädyttiin, koska ratkaisulla voidaan hallita alueen valumavesien määrää ja happamuutta  sekä hillitä maan hajoamisesta vapautuvia kasvihuonepäästöjä.
• Salaojituksen toteutus pystyttiin suunnittelemaan esteettömään maaperään, koska aurinkopaneeleita ei ankkuroitu maahan paalutuksilla, vaan EPV:n testaamilla painolaatoilla.
• Säätösalaojien sijainnit merkattiin maastoon pääosin automatiikkaan perustuvalla koneohjauksen avulla, jonka ohjaus perustuu valtakunnalliseen ETRS TM-35 koordinaatistoon.
• Veden hallinnan vuoksi säätösalaojat toteutettiin mahdollisimman pienellä kaadolla.

Maveplanin Juha Laakso salaojan säätökaivolla.

Jatkoa seuraa

Turvetuotantoalueiden hyötykäyttö aurinkovoimapuistona vaatii hyvää suunnittelua, sillä turpeen alainen maaperä ratkaisee toteutuksen tapauskohtaisesti.

– Heininevalla käytettiin yhtä perustamistapaa, mutta kuivatustyyli ja perustaminen vaihtelee tapauksittain. Jossakin kohteessa voimme käyttää kahta–kolmea perustamistapaa, Mats kertoo.

– Jatkoa ajatellen olemme oppineet, että kuivatussuunnitelmat pitää tehdä etukäteen, jotta luvitusprosessin viranomaisvaiheelle jäisi pelivaraa.
Jatkossakin kuivatuksen on onnistuttava kerralla. Sitä ei voi tehdä jälkikäteen ja viivästyttää hankkeen valmistumista.

– Tähän liittyy myös mahdollisesti jatkossa saatava tuki, joka voidaan menettää, jos hanke ei pysy aikataulussaan, Menna jatkaa.

EPV Energia Oy ja sen tytäryhtiö EPV Aurinkovoima Oy ovat päästöttömän energiatuotannon edelläkävijöitä. Aurinkoenergia täydentää heidän tuoteportfoliotaan. Käytössä on oma aurinkoenergian mittausasema, jolla selvitetään ja parannetaan aurinkovoiman ennustettavuutta. Hajautetulla energiantuotannolla pystytään tukemaan paremmin myös energiahuoltovarmuutta.

Heinineva on EPV Aurinkovoima Oy ensimmäinen aurinkovoimahanke, jolla luotiin myös aurinkovoimapuiston rakentamiseen toimintamalli. Puiston perustaminen suopohjaiselle alueelle, ja hankkeen koko asettivat korkean vaatimustason. Siitä saatua oppia voidaan ammentaa vastaavan ja helpomman vaatimustason kohteisiin. Seuraava aurinkovoimahanke onkin jo suunnitelmissa.

– Jokainen hanke on erilainen, mutta pääkonsepti on nyt luotu. Ja totta kai ensimmäistä tehdessä löytyy aina parannettavaakin, mutta kaikkinensa Heininevalla prosessi eteni mukavasti ja kumppaneiden rajapinnat olivat selvillä. Vastuut siirtyivät kumppanilta toiselle, kuten Maveplanin suunnitelmista toisen kumppanin detaljitasolle – kuten sähkötekniseen suunnitteluun. Ja saadun opin lisäksi kehitystyötäkin tapahtuu. Heininevalla on testauksessa suomalaisvalmisteisia energiakeräimiä, Mats kertoo.

– Työllistämme paikallisia yrityksiä ja jatkamme hyvien kumppaneiden, kuten Maveplanin, kanssa yhteistyötä. Varauksetta pystymme suosittelemaan Maveplania, toteavat Menna Luhtala ja Mats Lärka yhteisesti.

Heininevan aurinkopuistohankkeelle on myönnetty Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta 8.12.2022 EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmasta (RRF) 12 miljoonaa euroa.
Hankekokonaisuuden suuruus hakemuksessa oli 64,5 miljoonaa euroa.