Pohjustamme unelmia

Maankuivatuksen merkitys ja tulevaisuus

3.1.2019

Blogin kirjoittaja Maveplan Oy:n toimitusjohtaja Olli Utriainen

Aiemmassa työssäni ELY-keskuksen vesivaratehtävissä kohtasin yhä useammin myös maankuivatuksen haasteita ja etenkin rankkasateiden sekä tulvien aiheuttamia ongelmia viljelyksille. Jo tuolloin huomasin, että kuivatusasiat ovat jäämässä liian vähälle huomiolle tässä maassa ja alan osaajat, Ojakonnat, ovat jäämässä eläkkeelle. Tuntui, että joillakin ihmisillä oli käsitys ns. auringonlaskun alasta, kun puhuttiin ojituksesta ja maankuivatuksesta.

MTK:n nettisivuille on kirjoitettu: ”maatalous työllistää ruokaketjun alkupäässä noin 90 000 isäntää, emäntää ja maataloustyöntekijää. Samalla maatalous luo työpaikkoja jalostuksessa, teollisuudessa, kuljetuksessa, markkinoinnissa ja kaupassa. Yhteensä ruokaketju työllistää yli 300 000 suomalaista.” Maatalouden ja elintarviketeollisuuden yhteinen osuus Suomen hieman yli 200 miljardin euron bruttokansantuotteesta on yli 3 prosenttia.

Paitsi että maatalous on Suomelle tärkeä talouden ja työllisyyden kannalta, on se sitä myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on kuvattu seitsemän elintärkeää toimintoa. Näistä toiminnoista turvallisuusstrategiassa on mainittu yhtenä kokonaisuutena talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus. Elintarvikehuolto ja alkutuotannon turvaaminen ovat osa huoltovarmuutta. Turvallisuusstrategiassa sivulla 79 sanotaan: ”Kannattava alkutuotanto on elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytys. Parantamalla alkutuotannon toimintavarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa varmistetaan raaka-aineiden osalta elintarvikkeiden valmistuksesta ja jakelusta vastaavien yritysten mahdollisuudet toimittaa elintarvikkeet kuluttajien saataville.”

Alkutuotannon perustana on toimiva perus- ja paikalliskuivatus. Suurin osa Suomen peruskuivatus- ja ojitushankkeista on toteutettu 1950-, 60- ja 70-luvuilla, ja nyt ojien heikko kunto haittaa paikalliskuivatuksen toimintaa, eikä peltosalaojilla saavuteta riittävää kuivatusta. Puutteellinen kuivatus aiheuttaa pelloilla merkittäviä satotappioita.

Jotta kuivatuksen korjausvelkaa saadaan vähennettyä ja ojien ylläpitoa järkeistettyä, pitää maanviljelijöistä koostuvien ojitusyhteisöjen aktivoitua. Näin toimien turvattaisiin turvallisuusstrategiassakin mainittu elintarvikehuollon alkutuotanto. Etukäteen suunnitellut parantamistoimenpiteet sekä jatkuva kunnossapito estäisivät varsinaisia puutteellisesta kuivatuksesta johtuvia ongelmia ja olisivat mitä suurimmassa määrin turvallisuusstrategiassakin mainittua ennakoimista.

Aikoinaan toteutetut peruskuivatushankkeet ovat osittain muuttaneet ja yksipuolistaneet monien virtavesien luonnontilaa, joten peruskuivatushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee jatkossa soveltaa entistä enemmän ns. luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita ottaen huomioon myös vesienhoitosuunnitelmissa asetetut vaatimuksen vesien tilan parantamiseen liittyen.

Uomaa levennetty ja jätetty vanha uomanpohja luonnontilaan.

Tämä kaikki asettaa kuivatussuunnittelulle ja suunnittelijoille lisää haasteita ja osaamisvaatimuksia verrattuna perinteiseen kuivatuksen suunnitteluun. Kun otetaan huomioon erilaisten tietokantojen ja -järjestelmien avoimuus sekä digitalisaation mahdollisuudet kuivatushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, voidaan kuivatushankkeiden toteutuksessa ottaa yhä kokonaisvaltaisemmin edellä mainitut asiat huomioon ja itse työn tekemiseen saadaan tehoja esimerkiksi koneohjausmallien myötä.

Yhteiskunnan muuttuessa maankuivatuksen osaajat ovat vähentyneet eikä nuorempi sukupolvi koe maankuivatusta trendikkääksi. Oppilaitoksistakin valmistuu yhä enemmän vedenlaadun osaajia kuin vesimäärän ja kuivatuksen ymmärtäjiä. Toivottavasti maakuivatuksen toteutusta koskevat vesienhoidolliset haasteet ja erilaiset tietomallinnukset saavat aikaan sen, että alalle hakeutuu yhä enemmän nuoria, jotka ottavat myös perinteisen kuivatussuunnittelun omakseen.

Tämä kannattaisi, koska merkityksellistä työtä Suomen talouden ja turvallisuuden näkökulmasta riittää. Ojakonna – on vielä vuorosi loistaa.